Huoltovarmuus ei ole vain kriisitilanteen ongelma vaan voi nopeammin kuin arvaamme olla myös arkiongelma - vai onko sitten niin, että arki kriisiytyy. Maataloushan on globaalistikin erittäin öljyvetoista - voisi jopa sanoa, ettei nykymuotoinen maataloustuotanto olisi mahdollista ilman maankuoreen varastoitunutta fossiilista aurinkoenergiaa, jonka sisältämää hiiltä on viimeiset vuosikymmenet tehokkaasti siirretty "takaisin" ilmakehään. Öljyllä tuotetaan kenolannoitteet (ennenkaikkea typpi), torjunta-aineet, maatalouskoneiden vaatima energia, logistiikka, viljan kuivaus ym ym. Öljyn ei tarvitse loppua aiheuttaakseen merkittävän tarpeen suunnata maataloutta uudelleen.
Talouden lait pitävät siitä huolta kun öljybarreli kohta maksaa yli 200 taalaa, yli 300 taalaa tai ennen pitkää yli 500 taalaa. Luomukaan ei ole tälle vaikutukselle immuuni, mutta on selvää, että sen suhteellinen kilpalukyky paranee dramaattisesti öljyn hinnan noustessa ja mm biologista typensidontaa ei ole enää missään varaa olla käyttämättä.
Tämä kirjoittelu sai aiheensa
Jaakko Nuutilan blogista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti