maanantai 20. joulukuuta 2010

Kemiallisen tehotuotannon jatkaminen on vaarallinen utopia!

reaktio Maaseudun Tulevaisuuden juttuun 20.12.2010 "Puolet maataloudesta luomussa olisi utopiaa".

Suomen maabrändityöryhmän tavoite, että 50% Suomen maataloudesta on luomua vuonna 2030 on vain välttämätön välitavoite siihen, että luomun osuus on 100%. Maataloutta ja elintarvikeketjua on vaarallista tarkastella staattisena ja muusta maailmasta erillisenä asiana. Kuka tahansa aikaansa seuraava ihminen ymmärtää, että vuonna 2030 toimintaympäristömme - katsottiin asiaa sitten asiaa maatalouden tai minkä tahansa yhteiskunnan osa-alueen kannalta - on täysin erilainen kuin tällä hetkellä. Ruoan tuotannon kannalta oleellisn muutos on halvan fossiilisen energian loppuminen. Nykyinen maatalous on täysin öljyriippuvainen ja tuottavuudessa viimeisen 100 vuoden aikana otetut edistysaskeleet eivät ensi sijassa johdu maataloudessa itsessään tehdyistä innovaatioista vaan halvan öljyn mahdollistamasta panosteollisuudesta - siis keinolannoitteista ja torjunta-aineista - ja teollisen logiikan käyttöönotosta jopa kotieläinten hoidossa. Vuonna 2030 tilanne on jo toinen. Öljy ei tietenkään ole loppu, mutta se on niin kallista, että on järkevämpää hyödyntää pellossa ja maatilalla tapahtuvia biologisia järjestelmiä ravinteiden kierrätykseen, parempaan hyödyntämiseen ja typen biologiseen sidontaan. Luomuviljely on jatkumoa sille vuoroviljelyjärjestelmälle, joka ehdittiin kehittää ennen kemianteollisuuden ja halvan öljyn esiinmarssia ja jonka parhaita esimerkkejä on ainoan nobelistimme A.I. Virtasen typpiomavarainen maatalous. Halpaan kemiaan perustava tehoviljely on katsottava vaaralliseksi harhapoluksi siltä kehitystieltä, jossa luomuviljely on ainoa kestävä ratkaisu maailman ruoantuotannon hoitamiseksi.

Mikä olisi vaihtoehto luomulle? Palataanko 1950-luvun tilanteeseen, jolloin keinolannoiteiden käyttöä tuettiin valtion varoista? Mikä olisi tässä tilanteessa moraalittomampaa, kun tiedämme, että loput fossiiliset polttoaineet pitäisi jättää maankamaraan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? On moraalinen välttämättömyys suunnata maatalouden kehittämispanokset luomun kehittämiseen, jotta luomun tuottavuustasoa saadaan nostettua. Oikeastaan on hämmästyttävää, että tänäkin päivänä parhaat luomutilat yltävät samoihin tuotostasoihin kuin kemiallisetkin tilat vaikka koko maatalouden tukijärjestelmä ja ”parhaat aivot” ovat viimeiset 50 vuotta tehneet töitä pelkästään tehotuotannon kehittämiseksi. Luomua ei pidä tarkastella tilastoista vaan kehitysmahdollisuutena.

Onneksi meillä on tässä projektissa myös helpottavia tekijöitä: luomusta maksetaan lisähintaa ja sillä on kysyntää sekä meillä että muualla. Kommenttina maabrändityöryhmän asettamaan 50% tavoitteeseen sekä MTK:n Marttila että PTT:n Yrjölä ovat todenneet, että luomua voitaisiin tuottaa vain sitä tahtia kuin markkinat vetävät. Tehdään sitten ensin edes se! Voisiko MTK järjestää, että Suomen luomuala kaksinkertaistuisi vuoteen 2012 mennessä? Suomen luomusektorin ensisijainen este tällä hetkelä on kotimaisen raaka-aineen puute. Luomuviljasta on huutava pula, luomuvalkuaista tarvitaan lisää, luomutärkkelysperunaa tarvitaan moninkertainen määrä nykyiseen verattuna, luomumeijeri- ja lihatuotteilla olis nyt imua, mutta markkinaloikkaa ei voi ottaa, kun ei ole tavaraa. Jne. Suomen luomumarkkinoilla kasvaa nyt ennenkaikkea tuonti, ja osittain myös sellaisissa tuotteissa, joita Suomessakin voitaisiin tuottaa.

Ruoantuotanto tulee tulevina vuosikymmeninä olemaan valtava globaali ongelma ja olen varma, että sen ongelman ratkaisu ei ole lisää kemiaa, eikä lisää geenimanipulaatiota, ei lisää pienen kaupungin kokoisia sianlihantuotantolaitoksia, eikä lisää ydinvoimakäyttöisiä traktoreita. Ratkaisu on luonnon omien biologisten järjestelmien ymmärtämisessä ja käyttämisessä. Panostetaan siihen ja ollaan - kuten maabrändityöryhmä myös haastaa - maailman ongelmanratkaisija.

Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta toivottaa
Erkki Pöytäniemi


Teksti on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti tämä menisi yleisöosastokirjoituksena lehdissä!

MT:n jutussa oli se hyvä puoli, että jarrumiehet tulivat näkösälle. Heidän laskelmiinsa voi suhtautua erittäin kriittisesti, olikin hälyttävää, että ne otettiin sellaisenaan juttuun totuutena.

Anna

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä vastine. Ja kuten Annakin sanoi, niin hyvä että jarrumiehet ilmoittautuvat.

Mielestäni kuitenkin maabrändityöryhmä oli luomuasiassa eniten oikeilla raiteilla. Suomen ruokatuotannon tuotantotavoilla ei pelasteta maailmaa, ja toisaalta maailman ruokataseeseen ei vaikuta mitään se tuotetaanko täällä tehokkaasti vain tehottomasti -- mitataan sitä sitten tonneina per hehtaari tai per euro. Suomalaisen luomutuotannon tukeminen maailman pelastamisen takia on eko-fanitusta, jolla on merkitystä korkeintaan moraalisella ja periaatteellisella tasolla.

Mutta luomussa ja ehdottoman puhtaassa ruuassa on Suomen maataloudelle huikea (ja ehkä ainoa) mahdollisuus erikoistumiseen. Jos se halutaan käyttää hyväksi, niin jarrumiehet ovat osa ongelmaa, eivät osa ratkaisua, ja luomustrategian toimeenpanossa (jos toimeenpanovaltaiset sen toimeenpanevat) jarrumiehiin pitää suhtautua sen mukaisesti.

Jarrumiesten siirtäminen pois tieltä on välttämätöntä osana strategiaa, mutta sen lisäksi brändäys pitää tehdä tinkimättömästi ja aukottoman vakuuttavasti. Siihen taas ei riitä jonkinlainen "puuhastellaan nyt sitten vähän sitä luomuakin"-lähestymistapa taikka puolitiehen jäävät GMO-rajoitukset.

--Miska

Erkki P. kirjoitti...

Jos puhutaan utopioista, niin voidaan kai puhua myös moraalista ja periaatteista. Ja pieni Suomikin voi olla esimerkki. Mutta siitähän ollaan yhtä mieltä, että Suomen maataloudelle on vaikea kaupallisestakaan näkökulmasta esittää luomua parempaa vaihtoehtoa. Eikä tämän väittämän vakuuttavuutta ainakaan vähennä, että Jorma Ollilan vetämä maabrändityöryhmä - jossa oli aika monta muutakin arvostettua liike-elämän edustajaa - tuli samaan tulokseen. Lisäksi siten yhteiskunnan varoilla tuettu maatalous antaisi mielikuvatukea takaisin koko muulle suomalaiselle yhteiskunnalle.

Eipä tuota juttua ainakaan tänään MaasTullissa julkaistu...

Anonyymi kirjoitti...

Juttu on hyvä, mutta pitkä. Parhaiten menevät läpi lyhyet jutut, nimimerkillä Kaikki lähettämäni on julkaistu :)