lauantai 21. kesäkuuta 2008

Luomukauppoja Varsovassa

Osallistuin Varsovassa 26.-28. toukokuuta 2008 Organic Marketing Forumiin, jonka yhteydessä vierailimme muutamassa luomukaupassa.



Ensimmäisessä kuvassa Tsekkiläinen Country Life Praguen omistaja Otakar Jiranek kertoo Tsekin ja laajemmin keskisen Itä-Euroopan luomumarkkinoista. Tsekissä luomun markkinaosuus on jo 0,5% ja kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa eli menee Suomen ohi parissa vuodessa. Country Life on luomun monitoimiyritys, jolla on oma maatila ja leipomo, luomukauppoja, kasvisravintoloita ja myös tukkumyyntiä muille. Lisäksi he järjestävät luentoja, koulutusta, terveysklubeja ja -viikkoja sekä julkaisevat lifestyle lehteä. Siis kommunikoivat!



Varsovassa vierailimme kolmessa luomukaupassa, joista tässä Rajski Grod -liikkeen omistaja, jolla on kauppa pienessä ostoskeskuksessa.



Zdrowa Zywno oli enemmän Ruohonjuurityyppinen, jossa myös non-food oli hyvin esillä.



Zywnosc Ekologiczna liike on viljelijäryhmän perustama kauppa, joka on nyt yhden viljelijäperheen hallussa. Varsinkin tässä liikkeessä - mutta myös muissa - puolalaisten luomutuotteiden osuus valikoimasta oli erittäin suuri, eli Puolassa on merkittävä määrä pieniä luomuelintarvikkeiden jalostajia.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Haaste tuottajille

Hyvä toimitus ja hyvät lukijat,
Viime aikojen maatalousaiheisessa uutisoinnissa Maaseudun Tulevaisuudessa ja muualla tulee toistuvasti esiin viljelijöiden ymmärrettävä tuska tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden hintojen karatessa käsistä. Tässä yhteydessä eivät kuitenkaan ollenkaan tule esille luomuviljelyn tarjoamat mahdollisuudet. Viljan hintojen noustessa viime talvena viljanviljelyn kannattavuus näytti paranevan merkittävästi ja tähän oltiin luonnollisesti tyytyväisiä. Niin tyytyväsisiä, ettei silloinkaan huomattu, että luomuviljan hinnat nousivat tavanomaistakin enemmän ja tuottajahinnoissa oleva luomulisä itse asiassa repesi sekä suhteellisesti että varsinkin euroissa mitattuna. (2 vuotta sitten kauran luomulisä oli 20-30 €/t; nyt 150€/t.) Luomun kannattavuus suhteessa tavanomaiseen viljelyyn parani merkittävästi. Nyt tilanne on kuitenkin vielä oleellisesti erilainen tavanomaisen viljanviljelyn kannattavuuden sulaessa lannoitteiden hintoihin. Sen sijaan luomuviljelyssä ei käytetä ostolannoitteita eikä sen parantunut kannattavuus ole sulanut mihinkään. Lisäksi luomuviljalla on suomalaisessa mittapuussa lähes loputtomat vientimarkkinat. Suomen noin 40.000 hehtaarin luomuvilja-ala voitaisiin heti kaksinkertaistaa ilman, että syntyvän tuotannon myyminen tuottaisi mitään vaikeuksia. Luomumarkkina kasvaa jatkuvasti 10-25% vuodessa, eikä eurooppalainen luomutuotanto pysy perässä. Markkinoiden kasvua rajoittaa tällä hetkellä raaka-aineen puute, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä muutosta. Luomun draiverit: ympäristökysymykset, ruoan turvallisuus ja terveellisyys eivät ole katoamassa mihinkään. Yhä kasvava joukko kuluttajia haluaa luomua. Esimerkiksi Tanskassa 7% elintarvikkeista ja puolet maidosta on jo luomua.

Suomi on jo useita vuosia ollut merkittävä luomuviljan ja erityisesti luomukauran viejä. Helsingin Myllyn toimesta merkittävä osa bulkkiviennistä on pystytty korvaamaan jalostettujen tuotteiden, erityisesti kaurahiutaleen ja jauhojen viennillä. Lisäksi Suomesta viedään merkittäviä määriä luomuleipää ja luomuviljaketjussa olisi runsaasti mahdollisuuksia jalostusarvon kasvattamiseen. Tällä hetkellä alan kehittäminen kilpistyy kuitenkin raaka-aineen puutteeseen. Alan kehittäminen tilanteessa, jossa raaka-ainepohja ei ole kehittynyt useisiin vuosiin on vaikeata. Elintarvikeyritysten on lähes mahdotonta tulla alalle, kun raaka-ainetta ei ole saatavilla ja siten koko ketju kärsii. Myös kotimaisen luomukulutuksen nyt kasvaessa kotimaista tarjontaa ei juuri ole.

Herääkin kysymys, miksi tuottajapuolella ei tartuta tähän tilaisuuteen eikä pystytä toimimaan markkinalähtöisesti? Ilmeisesti kaikki maatalouden tukiorganisaatiot pyrkivät edelleen vaikenemaan luomun kuoliaaksi. Kieltäydytään näkemästä viljan maailmanmarkkinahinnan ja lannoitteiden hinnan muodostaman noidankehän ulkopuolelle kuvitellen, ettei niiden ulkopuolista maailmaa ole olemassa. Ja tämä tapahtuu suomalaisten tuottajien tappioksi.

Kaiken lisäksi - tai kauhuksi (?)- laajamittainen luomuun siirtyminen ei olisi vain taloudellisesti kannattavaa vaan siitä syntyisi myös paljon muuta hyvää mm vesien suojelun, luonnon monimuotoisuuden ja turvallisempien elintarvikkeiden muodossa. Luomu perustuu aidosti uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Öljyn hinnan edelleen noustessa luomu on pian ainoa mahdollisuus. Mutta jo nyt kuluttajat haluvat maksaa luomusta - miksi tuottajat kieltäytyvät tuottamasta?

Ehdottaisin, että jokainen tuottaja ainakin tutkisi luomuun siirtymisen taloudellisen kannattavuuden omalla kohdallaan ilman ennakkoluuloja. Tähän haasteeseen pystynevät myös neuvontajärjestöt vastaamaan.

ystävällisin terveisin,
kaupunkilais-luomu-agronomi
Organic Food Finland -vientipäällikkö
Erkki Pöytäniemi

www.organic-finland.com

PS: siis turhautuneena ei-oon myymiseen...

sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Luomulla nälänhätää vastaan

Nykyaikaisia luomuviljelymenetelmiä on kehitettävä kehitysmaissa, jotta tulevia ruokakriisejä voitaisiin välttää. Näin sanoi puheessaan Tanskan maatalousministeri FAO kokouksessa Roomassa.

uutinen Tanskaksi

Eva Kjer Hansenin puhe

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Luomu ja Itämeri

Selasin läpi HS Teeman Itämeri numeron ja luin maataloutta koskevan artikkelin vähän tarkemmin. Luomua ei mainita sanallakaan. Asiantuntijoina on käytetty mm Luonnonsuojeluliiton, Ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön asiantuntijoita. Kyllä minusta tuohon suuntaan pitäisi tehdä merkittävä offensiivi. Jos ei luonnonsuojeluväki tiedä tai usko luomusta olevan hyötyä ympäristölle niin tilanne on siltä osin heikoissa kantimissa. Käsittääkseni tilanne on tältä osin Suomessa hyvin erilainen kuin muualla Euroopassa. Mm Ruotsissa sikäläinen Luonnonsuojeluliittoa vastaava organisaatio oli viime syksynä Interfood messuilla näytteilleasettajana ja pääteemana heillä oli nimenomaan luomu.

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Suomalaiset näyttävästi BioFach 2009:ään!

BIOFACH 2009 Suomen osasto

Taustaa

BioFach on itseoikeutetusti Euroopan ja maailman suurin luomualan ammattitapahtuma, joka kerää vuosittain kymmeniätuhansia alan ihmisiä eri puolilta maailmaa. Vuoden 2008 tapahtumassa näytteilleasettajia oli 2764 edustaen 116 eri maata ja yhteispinta-ala 47000 m2. BioFach kokoaa laajasti luomualan toimijoita valmistavien yritysten lisäksi. Näytteilleasettajina ovat myös alalle palveluja tarjoavat sertifiointi- ja neuvontalaitokset sekä alan järjestöt ja menekinedistäjät. Alan toimijoille ja kehittäjille on miltei välttämätöntä ainakin vierailla tapahtumassa.

Vuoden 2008 messuilla oli 46500 ammatilaisvierailijaa. Tapahtuman kansainvälisyyttä kuvaa se, että ⅔ näytteilleasettajista ja yli ⅓ (37%) vierailijoista tulee Saksan ulkopuolelta. Pienempiä BioFach messutapahtumia on vuosittain myös USA:ssa, Brasiliassa, Tokiossa ja Shanghaissa. BioFachin järjestäjä on Nürnberg Messe ja se järjestetään vuosittain Nürnbergissä, Saksassa. Tapahtuma on 4-päiväinen torstaista sunnuntaihin helmikuussa yleensä viikolla 8 (ensi vuonna 19.-22.2.2009).

Tapahtumaan liittyy laaja seminaariohjelma samoina päivinä ja mm IFOAM:n järjestämä Trade Conference tapahtumaa edeltävänä keskiviikkona. Tapahtuman teemana on vuosittain vaihtuva ‘Country of the Year’, joka v 2009 tulee olemaan Tanska. Ko maan panostus ja näkyvyys on silloin poikkeuksellisen suuri.

Tiettävästi ensimmäinen suomalainen esiintyminen BioFachissa oli vuoden 1996 Demeter-laatuhankkeen pieni yhteisosasto, jolla esiteltiin suomalaisia luomutuotteita. Vuonna 1997 Pohjoismaat olivat yhteisesti ‘Region of the Year’ ja Suomesta osallistui kaikkien aikojen suurin määrä näytteilleasettajia: 18, johon sisältyy yritysten lisäksi Ulkomaankauppaliitto, KTTK, Luomu-liitto, Biodynaaminen yhdistys. Erityisesti Suomi kunnostautui tuolloin Pohjoismaisen bufeen tarjoilussa.

Vuosi 1997 oli monelle yritykselle merkittävä lähtölaukaus luomuvientiin; mm Pohjolan Luomun edeltäjä ELO ja suomalaista luomulakritsaa menestyksellisesti markkinoinut Makulaku Lakritsa Oy. Tämän jälkeen suomalaisia näytteilleasettajia on ollut vuosittain 1-101. Ahkerimpia BioFach kävijöitä ovat olleet Makulaku Lakritsa Oy, Helsingin Mylly Oy ja Pohjolan Luomu, joilla kaikilla onkin kehittynyt merkittävää luomuvientiä. Vuonna 2008 suomalaisia näytteilleasettajia oli 6: Helsingin Mylly Oy, Kankaisten Öljykasvit Oy, Kiantama Oy, Maustaja Oy sekä Bioferme Oy ja Pohjolan Luomu. Yrityksistä neljä ensiksimainittua toimivat Organic Food Finland luomuvientirenkaan puitteissa, joka on vienyt yrityksiään BioFachiin vuodesta 2005 lähtien.

Vuoden luomumaa Tanska 2009

Tanskalla on ollut jo pitkään selkeä tavoite kehittää luomuvientiään - onhan Tanska todennäköisesti maailman kehittynein luomumarkkina, jossa luomun markkinaosuus on jo n 7%. Tanskalla oli vuonna 2007 19 yritystä ja 2008 29 yritystä näytteilleasettajina BioFachissa. Vuoden 2009 BioFach esiintymisen osalta alunperin käytiin keskustelua Pohjoismaisesta yhteisesiintymisestä, mutta lopulta Tanskalaiset päättivät hakea asemaa yksin. Jo tämän vuoden Tanskan osasto oli näyttävä 400 m2:llä ja ministerivierailuineen.

Vuoden 2009 osalta tiettävästi Tanska on varaamassa 900 m2 osaston ja kokonaisbudjetti on 3 M€. Muilla Pohjoismailla, erityisesti Suomella ja Ruotsilla on mahdollisuus esiintyä Tanskan rinnalla ja jossain määrin hyötyä Tanskan imusta. Tämä kuitenkin edellyttää myös Suomelta suhteellisen näyttävää esiintymistä omalla profiililla, jotta “imu voisi tarttua”. Ruotsalaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella myös he suunnittelevat aikaisempaa näyttävämpää esiintymistä. Mainittakoon, että viime vuosina suomalaiset yritykset ovat olleet ruotsalaisia laajemmalla rintamalla BioFachissa esillä, joskin ruotsalaiset ovat saaneet enemmän poliittista näkyvyyttä; mm tänä vuonna maatalousministeri Eskil Erlandsson vieraili osastolla.

Suomalainen luomu ja luomuvienti

Suomi on edelleen suhteellisten luomupinta-alojen osalta Euroopan kärkimaita, vaikka useat maat ovat viime vuosina ajaneet Suomen ohi. Suomen luomupinta-alat olisi saatava uudelleen voimakkaaseen nousuun, sillä Suomen markkina on jälleen kasvussa ja vienti vetää erittäin hyvin. Suomalainen luomumarkkina ei ole eurooppalaisittain erityisen hyvin kehittynyt, mutta luomutuotteiden vienti voi tuoda kotimarkkinoidenkin kehittämiseen positiivisia impulsseja mm uuden tuotekehityksen muodossa.

Suomi on luomuviljan ja erityisesti luomukauran merkittävä tuottaja Euroopassa, mikä mahdollistaa suomalaisen viljaketjun kehittämisen ja jalostusasteen nostamisen. Muita suomalaisen luomun vahvuuksia ovat luonnonmarjat, perunateollisuus (tärkkelys ja perunahiutaleet), korkealuokkainen rypsi, jotka kaikki mahdollistavat myös korkeamman jalostusasteen luomutuotteiden viemisen. Potentiaalisia (kehitettäviä) vahvuuksia on mm viljellyissä marjoissa, luomuhunajassa ja yrteissä. Suomessa on oltu erityisen aktiivisia luomusuurkeittiöpuolen kehittämisessä. Tätä osaamista ja esim. Portaat luomuun –ohjelmaa on esitelty ja voidaan edelleen esitellä ulkomailla.

Suomalaisen luomuviennin merkittävin toimija on 2004 lähtien toiminut Organic Food Finland luomuvientirengas, jota vetää Erkki Pöytäniemi. Luomuvientirengas toteutetaan yhteistyössä Finpron kanssa ja Työ- ja Elinkeinoministeriön tukemana. Renkaassa on tällä hetkellä 7 yritystä (Finnamyl, Helsingin Mylly, Kankaisten Öljykasvit, Kiantama, Laihian Mallas, Maustaja, Norrgård) ja mahdollisesti siihen liittyy uusia yritykisä 2008 aikana. Vientirenkaan puitteissa tapahtuvan viennin arvo on yli 2 miljoonaa euroa vuodessa ja kohdealueina Länsi-Eurooppa ja Kauko-itä. Vientirenkaan puitteissa on myös kehitetty yhteinen vientiin tähtäävä Napapiiri Organics tuotemerkki.

Suomi BioFachissa 2009

Vuoden 2009 Suomen osaston tulisi olla merkittävästi aikaisempaa näyttävämpi ja osoittaa suomalaisten selvää sitoutumista luomun ja luomumarkkinoiden kehittämiseen ja halua olla merkittävästi läsnä eurooppalaisella ja globaalillakin luomumarkkinalla. Ennenkaikkea osaston tavoitteena tulee olla tukea pitkäjänteisen liiketoiminnan kehittämistä suomalaisille alan yrityksille ja luomumaataloudelle.

Vuonna 2008 Suomen osasto 64 m2 oli jaettuna kuudelle yritykselle. On realistista ajatella, että vuonna 2009 BioFachiin lähtisi 15-20 suomalaista yritystä näytteilleasettajiksi ja keskeisiä luomua sivuavia järjestöjä ja viranomaistahoja. Ko tahojen mukanaolo messuilla tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten näkyvyttä, parantaisi oleellisesti yleensä suomalaisen luomualan näkyvyyttä ja uskottavuutta maailmalla ja suomalaisten verkottumista muiden toimijoiden kanssa Euroopassa ja maailmalla. Samalla myös suomalaisten toimijoiden tietämys luomusta paranisi oleellisesti.

Osastolla tapahtuvan yleisen toiminnan lisäksi osastolla tulisi järjestää ministeritasovierailu.

BioFach –messujen seminaarit ovat oleellinen ja erittäin suosittu osa BioFach tapahtumaa, johon tulisi järjestää suomalaista luomusektoria esittelevä osio englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Lisäksi on mahdollista tuottaa uutta sisältöä ammattikeittiösektorin seminaareihin ja verkostotapaamisiin, joissa Suomella on ollut aktiivinen rooli.

Useiden vuosien ajan suomalaisten yritysten yhteisosaston kokoamisesta vastannut Organic Food Finland on kiinnostunut suomalaisten yritysten kokoamisesta tapahtumaan ja tapahtuman markkinoinnista ulkomaisiin yrityksiin päin laajan asiakastietokantansa kautta. Luomumarkkinoiden kehittämisen strategiaryhmä on käytettävissä osaston suunnittelutyössä.

>>>>>>>>>>>>>

Teksti on mukailtu Luomumarkkinoiden strategiaryhmän tarpeisiin tekemästäni muistiosta.