Vuoden Luomutuote 2010

Tiedote 17.3.2010

Vuoden Luomutuote 2010
Herkulliset Myllärin Luomu Ruislastut ja Vehnälastut

Helsingin Mylly tuo ruokapöytiin ja leffailtoihin uusia herkkuja. Myllärin Luomu Ruislastut ja Vehnälastut ovat maukkaita ja rapeiksi paistettuja leipälastuja, jotka sopivat naposteluun ja välipalaksi. Lastut ovat runsaskuituisia, vähärasvaisia ja -suolaisia ja tietenkin luomua. Uutuudet valittiin Vuoden Luomutuotteeksi 2010 Gastro-messuilla Luomupäivien päätteeksi tänään.

Myllärin Luomu Ruislastut ja Vehnälastut on leivottu luomutäysjyväjauhoista ja paistettu erittäin ohuiksi ja rapeiksi. Lastut käyvät herkutteluun ja naposteluun sellaisenaan tai dipin kanssa. Noutopöytään tai cocktailkutsuille ne voi päällystää esimerkiksi mädillä ja smetanalla, sienisalaatilla tai vaikka lapsille maittavalla leikkeleellä. Lisäksi leipälastut ovat maukkaita ja tyylikkäitä juuston kavereina juustotarjottimella.

- Uutuutemme ovat ainutlaatuisia, vastaavia tuotteita ei ole lainkaan markkinoilla. Herkulliset napostelulastut korvaavat vaikka perjantai-illan sipsipussin, terveellisesti. Myllärin Luomu -lastumme ovat luonnonmukaisesti tuotettuja. Raaka-aineet ovat siis laadukkaita ja herkuttelu on turvallista sekä vielä kaupan päälle ekologistakin, markkinointijohtaja Jaana Heinonen kertoo.

Vuoden Luomutuote 2010

Luomuliiton raati valitsi uudet leipälastut Vuoden Luomutuotteeksi 2010. Palkintoraadin mukaan valinnan takana on muun muassa lastujen monikäyttöisyys, hyvä ulkonäkö, täysjyväviljan tuoma aito maku ja rapea rakenne. Raati arvosti myös hyvännäköistä, kierrätettävää pakkausta, joka värimaailmansa ansiosta erottuu selkeästi hyllystä.

- Olemme hyvin ylpeitä Vuoden Luomutuote —tittelistä. Haluammekin tarjota suomalaiselle kuluttajalle entistä laajemman valikoiman myös pidemmälle jalostettuja luomutuotteita. Tilastot näyttävät, että yhä useampi suomalainen kuluttaja ymmärtää luomutuotteiden edut: muun muassa raaka-aineiden laadukkuuden, turvallisuuden, puhtauden ja terveellisyyden sekä ekologisuuden, Heinonen lisää.

Uutuuslastut on tehty suomessa viljellystä luomuviljasta. Luotettavasta ja valvotusta luomutuotannosta tuotteissa kertoo Aurinkomerkki, suomalaisista raaka-aineista puolestaan Hyvää Suomesta -joutsenlippu. Lisäksi tuotteille on myönnetty Sydänmerkki. Se kertoo, että lastut ovat runsaskuituisia ja niissä on vain vähän suolaa ja rasvaa.

Tuotetiedot

Myllärin Luomu Vehnälastu on valmistettu luonnonmukaisesta täysjyvävehnästä ja on 85% täysjyvää. Tuotteella on Aurinkomerkki, Hyvää Suomesta -joutsenlippu sekä Sydänmerkki. Uutuus myydään 150 gramman pakkauksissa.

Ravintosisältö 100 g
Energiaa 1505 kJ (360kcal)
Proteiinia 12 g
Hiilihydraatteja 65 g
josta sokereita 4,8g
Rasvaa 4,9 g
josta tyydyttyneitä rasvahappoja 1,6g
Ravintokuitua 12g
Natriumia 0,44g

Myllärin Luomu Ruislastu on valmistettu luonnonmukaisesta täysjyvärukiista, vehnästä ja ruismaltaasta ja on 67% täysjyvää. Tuotteella on Aurinkomerkki, Hyvää Suomesta —joutsenlippu sekä Sydänmerkki. Uutuus myydään 150 gramman pakkauksissa.

Ravintosisältö 100 g
Energiaa 1545 kJ (370kcal)
Proteiinia 11 g
Hiilihydraatteja 70 g
josta sokereita 5,3g
Rasvaa 4,8g
josta tyydyttyneitä rasvahappoja 1,7g
Ravintokuitua 12g
Natriumia 0,44g

Lisätiedot
Markkinointijohtaja Jaana Heinonen, puh. 050 516 6722, jaana.heinonen(at)helsinginmylly.fi
www.helsinginmylly.fi

Helsingin Mylly Oy on vuonna 1934 perustettu perheyritys, joka valmistaa sekä tavanomaisesta että luomuviljasta laadukkaita viljatuotteita kotitalouksien ja leipomoiden käyttöön. Yritys on erikoistunut luomuviljatuotteisiin ja on yksi Euroopan suurimmista luomukaurahiutaleiden valmistajista. Helsingin Mylly työllistää 60 henkeä, ja sen liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa. Helsingin Myllyn tuotantolaitokset sijaitsevat Järvenpäässä, Vaasassa ja Balti Veski AS -nimisenä Virossa.

Haaste tuottajille

Hyvä toimitus ja hyvät lukijat,
Viime aikojen maatalousaiheisessa uutisoinnissa Maaseudun Tulevaisuudessa ja muualla tulee toistuvasti esiin viljelijöiden ymmärrettävä tuska tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden hintojen karatessa käsistä. Tässä yhteydessä eivät kuitenkaan ollenkaan tule esille luomuviljelyn tarjoamat mahdollisuudet. Viljan hintojen noustessa viime talvena viljanviljelyn kannattavuus näytti paranevan merkittävästi ja tähän oltiin luonnollisesti tyytyväisiä. Niin tyytyväsisiä, ettei silloinkaan huomattu, että luomuviljan hinnat nousivat tavanomaistakin enemmän ja tuottajahinnoissa oleva luomulisä itse asiassa repesi sekä suhteellisesti että varsinkin euroissa mitattuna. (2 vuotta sitten kauran luomulisä oli 20-30 €/t; nyt 150€/t.) Luomun kannattavuus suhteessa tavanomaiseen viljelyyn parani merkittävästi. Nyt tilanne on kuitenkin vielä oleellisesti erilainen tavanomaisen viljanviljelyn kannattavuuden sulaessa lannoitteiden hintoihin. Sen sijaan luomuviljelyssä ei käytetä ostolannoitteita eikä sen parantunut kannattavuus ole sulanut mihinkään. Lisäksi luomuviljalla on suomalaisessa mittapuussa lähes loputtomat vientimarkkinat. Suomen noin 40.000 hehtaarin luomuvilja-ala voitaisiin heti kaksinkertaistaa ilman, että syntyvän tuotannon myyminen tuottaisi mitään vaikeuksia. Luomumarkkina kasvaa jatkuvasti 10-25% vuodessa, eikä eurooppalainen luomutuotanto pysy perässä. Markkinoiden kasvua rajoittaa tällä hetkellä raaka-aineen puute, eikä tilanteeseen ole näköpiirissä muutosta. Luomun draiverit: ympäristökysymykset, ruoan turvallisuus ja terveellisyys eivät ole katoamassa mihinkään. Yhä kasvava joukko kuluttajia haluaa luomua. Esimerkiksi Tanskassa 7% elintarvikkeista ja puolet maidosta on jo luomua.

Suomi on jo useita vuosia ollut merkittävä luomuviljan ja erityisesti luomukauran viejä. Helsingin Myllyn toimesta merkittävä osa bulkkiviennistä on pystytty korvaamaan jalostettujen tuotteiden, erityisesti kaurahiutaleen ja jauhojen viennillä. Lisäksi Suomesta viedään merkittäviä määriä luomuleipää ja luomuviljaketjussa olisi runsaasti mahdollisuuksia jalostusarvon kasvattamiseen. Tällä hetkellä alan kehittäminen kilpistyy kuitenkin raaka-aineen puutteeseen. Alan kehittäminen tilanteessa, jossa raaka-ainepohja ei ole kehittynyt useisiin vuosiin on vaikeata. Elintarvikeyritysten on lähes mahdotonta tulla alalle, kun raaka-ainetta ei ole saatavilla ja siten koko ketju kärsii. Myös kotimaisen luomukulutuksen nyt kasvaessa kotimaista tarjontaa ei juuri ole.

Herääkin kysymys, miksi tuottajapuolella ei tartuta tähän tilaisuuteen eikä pystytä toimimaan markkinalähtöisesti? Ilmeisesti kaikki maatalouden tukiorganisaatiot pyrkivät edelleen vaikenemaan luomun kuoliaaksi. Kieltäydytään näkemästä viljan maailmanmarkkinahinnan ja lannoitteiden hinnan muodostaman noidankehän ulkopuolelle kuvitellen, ettei niiden ulkopuolista maailmaa ole olemassa. Ja tämä tapahtuu suomalaisten tuottajien tappioksi.

Kaiken lisäksi - tai kauhuksi (?)- laajamittainen luomuun siirtyminen ei olisi vain taloudellisesti kannattavaa vaan siitä syntyisi myös paljon muuta hyvää mm vesien suojelun, luonnon monimuotoisuuden ja turvallisempien elintarvikkeiden muodossa. Luomu perustuu aidosti uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Öljyn hinnan edelleen noustessa luomu on pian ainoa mahdollisuus. Mutta jo nyt kuluttajat haluvat maksaa luomusta - miksi tuottajat kieltäytyvät tuottamasta?

Ehdottaisin, että jokainen tuottaja ainakin tutkisi luomuun siirtymisen taloudellisen kannattavuuden omalla kohdallaan ilman ennakkoluuloja. Tähän haasteeseen pystynevät myös neuvontajärjestöt vastaamaan.

ystävällisin terveisin,
kaupunkilais-luomu-agronomi
Organic Food Finland -vientipäällikkö
Erkki Pöytäniemi

www.organic-finland.com

PS: siis turhautuneena ei-oon myymiseen...