maanantai 30. maaliskuuta 2009
Napapiiri Organics hillosarja Vuoden Tähtituote 2009 finaaliin
Napapiiri Organics hillosarja on edennyt Vuoden Tähtituote 2009 finaaliin. Kilpailuun ilmoitetuista 44 tuotteesta 14 pääsi finaaliin. Voittajat julkistetaan Elintarvikepäivillä 5.5.2009. Napapiiri Organics lakkahillo voitti Vuoden Luomutuote kilpailun 2008 ja Napapiiri Organics Mustikkakiisseli sai Vuoden Luomutuotekilpailussa 2009 kunniamaininnan.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Vientirenkaalla maailmalle – Luomuvienti: mahdollisuus Suomelle
Olen puhumassa pejantaina 27.3. Tampereen Luomupäivillä. Alla tiivistelmä esityksestäni.
Ydinasiat
Luomustrategiassa asetettu tavoite - 10% Suomen elintarvikeviennistä luomua v 2015 - ei ole lukujen valossa mahdoton, mutta se vaatii paljon työtä. Suomen vahvuuksia ovat viljaketju ja marjaklusteri, mutta lukuisia muitakin nichejä löytyy. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kotimarkkinan kehittymistä, lisää luomutuotantoa ja jalostusarvon nostoa. Suomessa tarvitaan Luomuviennin toimenpideohjelma.
Luomumarkkina ei ole nappikauppaa
Luomumarkkinan arvo Suomessa on n 74 M€ eli alle 1% Suomen elintarvikemarkkinasta. Tanskan luomumarkkina on arvoltaan yli 600 M€ ja Saksan 5,8 miljadia €. Globaali luomumarkkina on 35 miljardia €. Toisaalta Suomen elintarvikevienti on n 1,4 miljardia €. Luomumarkkinat ovat kasvaneet pitkän ajan keskiarvona 10% vuodessa, jolloin yhden vuoden kasvu on yli 3 miljardia €. Näiden numeroiden valossa maailmalta löytyy Suomen elintarvikevientiä vastaava luomumarkkinarako. Joka tapauksessa Luomustrategiassa asetettu 10% eli n 140 M€ tavoite ei vaikuta mahdottomalta saavuttaa. Vaikka Suomi ei ole eurooppalaisittain suuri luomuviejä, on viennin osuus suomalaisessa luomukentässä suhteellisesti suuri - noin neljännes. Asetettu tavoite on kuitenkin yli 2 kertaa suurempi kuin luomumarkkinan nykyinen kotimarkkina-arvo, mikä tekee siitä erittäin haasteellisen.
Suomi vie luomua
Merkittävimmät suomalaiset luomuvientituotteet syntyvät viljaketjussa: bulkkikaura, kaurahiutale, vehnäjauho ja leipä. Suomen erityisvahvuss on luomukaura, mutta myös ruis ja kevätvehnä voivat olla suomalaisia vahvuuksia. Toinen painopistealue, joka antaa paljon mahdollisuuksia on marjaklusteri - lähinnä luonnonmarjat, ja niistä tehdyt jalosteet. Yrityskohtaisia vahvuuksia löytyy toki muillakin alueilla hyvinkin kapeissa nicheissä, mm perunajauho ja -hiutale, rypsiöljy, maltaat, lakritsa, koivunmahla, yrtit.
Luomustrategian 10% tavoitteen saavuttaminen edellyttää näihin vahvuuksiin panostamista. Vientitavoitteen rinnalla myös kotimarkkinoiden on kehityttävä tavoitteen mukaisesti 6% markkinaosuuteen. Teollisuuden on vaikea kehittää vientiinkään tuotteita jos kotimarkkinaa ei ole. Raaka-ainepohjaa on sekä lisättävä, että monipuolistettava. Jalostusarvoa on nostettava sekä raaka-aineissa että kuluttajatuotteissa. Kaikki tämä edellyttää erittäin monisyistä koko elintarvikeketjun läpäisevää yhteistyötä. Suomessa tarvitaan Luomun kansainvälistymisstrategian (2000) päivitys ja uusi Luomuviennin toimenpideohjelma.
Helpotusta vientiin
Kansainvälinen kauppa on vaativa laji, joskin EU:ssa kauppa on sisämarkkinakauppaa ja siten oleellisesti ‘oikeata’ vientiä yksinkertaisempaa. Luomuvientiin lähtevällä yrityksellä on joka tapauksessa edessään kaikki kansainvälistyvän pk-yrityksen ongelmat. Näihin on apua saatavissa esimerkiksi Finprolta (www.finpro.fi). Mutta lisäksi luomutuotteiden kauppaan liittyy omat erityispiirteensä, joita ei myöskään kannata lähteä opiskelemaan ‘kantapään kautta’.
Suomalaiset potentiaaliset luomuviejät ovat joko tavanomaisen elintarvikesektorin kotimarkkinatoimijoita tai pieniä luomutoimijoita - vain harvoin jo kansainvälistyneitä suuria elintarvikeyrityksiä. Vientiin lähdettäessä ei tunneta kohdemarkkinoita ja niiden pelureita,toimintatapoja eri markkinoilla, kilpailutilannetta ja omien tuotteiden mahdollisuuksia kohdemarkkinoilla. Tuotekehitystä ei pystytä ohjamaan oikein, koska ei tunneta kohdemarkkinoiden vaatimuksia ja mieltymyksiä omien tuotteiden kohdalla, ei tunneta paikallista ruokakulttuuria tai kohdemaan kuluttajien mielikuvia luomusta tai ostajien sertifiointivaatimuksia. Jos kehitettäviin tuotteisiin tarvitaan uusia luomuraaka-aineita, ei tunneta niiden parhaita hankintakanavia, mitä luomuna on saatavilla tai mitä luomutuotteissa voidaan käyttää.
Organic Food Finland toimii toisaalta perinteisenä vientirenkaana, jolle yritys voi ulkoistaa vientipäällikön tehtävät, mutta myös osaamiskeskuksena, jolla on jo huomattava määrä vastauksia yllämainittuihin ja muihin luomualaan ja vientiin yleisemminkin liittyviin kysymyksiin. Organic Food Finlandin avulla yritys voi säästää huomattavan määrän alkuvaiheen oppirahoja ja päästä käytännön tuotevientiin huomattavasti nopeammin kuin omin voimin harjoittelemalla. OFF:n hallussa on jo niin paljon markkinatietoa, ettei useimmissa tapauksissa erillinen markkinaselvitys ole tarpeellinen. Jos vientirenkaaseen liittyminen ei ole yritykselle oikea ratkaisu, OFF voi toimia myös asiantuntijana yritykselle luomuvientiin liittyvien ongemien ratkaisemiseksi.
Osana uutta Luomu-Talli hanketta, jonka tarkoituskena on verkottaa luomualaa paremmin yhteisen sateenvarjon alle, Organic Food Finland voi kehittyä laajemminkin suomalaisen luomuviennin edistämiskeskukseksi.
Organic Food Finland on nykymuodossaan perustettu 2004 ja luomuvientirenkaat toteutetaan yhteistyössä Finpron kanssa ja niihin saadaan TEM:n tuki. Vientirenkaita ja vientipäälliköitä on tällä hetkellä kaksi ja osallistuvia yrityksiä 8. Vuoden 2008 toteutunut luomutuotteiden vienti OFF:iin osallistuvilta yrityksiltä oli n. 4 M€. Noin puolet viennistä on raaka-ainevientiä ja toinen puoli private label myyntiä. Hyvin pieni osa viennistä on toistaiseksi suomalaisella tuotemerkkillä. Vientirenkaan piirissä on kehitetty yhteinen Napapiiri Organics tuotemerkki leimallisesti suomalaisten luomutuotteiden viemiseksi.
Osallistuvat yritykset tällä hetkellä ovat Oy E. Boström AB, Greenfinn’s, Finnamyl Oy, Helsingin Mylly Oy, Kiantama Oy, Maustaja Oy, Norrgård Oy ja Virgino.
Alustajan lyhyt esittely
Erkki Pöytäniemi on koulutukseltaan agronomi, MMM ja toiminut koko aikuisikänsä luomun piirissä mm viljelyneuvonnassa, luomujärjestökentässä, toimikunnissa ja työryhmissä, luomuleipomoyrittäjänä, luomumarkkinointiprojekteissa ja 1997 lähtien luomutuotteiden viennissä. Vuodesta 1995 Erkki on toiminut Marja Nuoran kanssa perustamansa Kurmakka - Organic Food Oy:n puitteissa. Erkki tuntee luomualan läpikotaisesti sekä meillä että muualla ja on alalla tunnettu ja hyvin verkottunut. V 2000 Erkki laati Finprossa Luomukansainvälistymisstrategian, jossa oli mukana 30 tahoa. Sen jälkeen Erkki on ollut keskeisesti vaikuttamassa luomutuotteiden viennin kehittymiseen Suomessa.
Ydinasiat
Luomustrategiassa asetettu tavoite - 10% Suomen elintarvikeviennistä luomua v 2015 - ei ole lukujen valossa mahdoton, mutta se vaatii paljon työtä. Suomen vahvuuksia ovat viljaketju ja marjaklusteri, mutta lukuisia muitakin nichejä löytyy. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kotimarkkinan kehittymistä, lisää luomutuotantoa ja jalostusarvon nostoa. Suomessa tarvitaan Luomuviennin toimenpideohjelma.
Luomumarkkina ei ole nappikauppaa
Luomumarkkinan arvo Suomessa on n 74 M€ eli alle 1% Suomen elintarvikemarkkinasta. Tanskan luomumarkkina on arvoltaan yli 600 M€ ja Saksan 5,8 miljadia €. Globaali luomumarkkina on 35 miljardia €. Toisaalta Suomen elintarvikevienti on n 1,4 miljardia €. Luomumarkkinat ovat kasvaneet pitkän ajan keskiarvona 10% vuodessa, jolloin yhden vuoden kasvu on yli 3 miljardia €. Näiden numeroiden valossa maailmalta löytyy Suomen elintarvikevientiä vastaava luomumarkkinarako. Joka tapauksessa Luomustrategiassa asetettu 10% eli n 140 M€ tavoite ei vaikuta mahdottomalta saavuttaa. Vaikka Suomi ei ole eurooppalaisittain suuri luomuviejä, on viennin osuus suomalaisessa luomukentässä suhteellisesti suuri - noin neljännes. Asetettu tavoite on kuitenkin yli 2 kertaa suurempi kuin luomumarkkinan nykyinen kotimarkkina-arvo, mikä tekee siitä erittäin haasteellisen.
Suomi vie luomua
Merkittävimmät suomalaiset luomuvientituotteet syntyvät viljaketjussa: bulkkikaura, kaurahiutale, vehnäjauho ja leipä. Suomen erityisvahvuss on luomukaura, mutta myös ruis ja kevätvehnä voivat olla suomalaisia vahvuuksia. Toinen painopistealue, joka antaa paljon mahdollisuuksia on marjaklusteri - lähinnä luonnonmarjat, ja niistä tehdyt jalosteet. Yrityskohtaisia vahvuuksia löytyy toki muillakin alueilla hyvinkin kapeissa nicheissä, mm perunajauho ja -hiutale, rypsiöljy, maltaat, lakritsa, koivunmahla, yrtit.
Luomustrategian 10% tavoitteen saavuttaminen edellyttää näihin vahvuuksiin panostamista. Vientitavoitteen rinnalla myös kotimarkkinoiden on kehityttävä tavoitteen mukaisesti 6% markkinaosuuteen. Teollisuuden on vaikea kehittää vientiinkään tuotteita jos kotimarkkinaa ei ole. Raaka-ainepohjaa on sekä lisättävä, että monipuolistettava. Jalostusarvoa on nostettava sekä raaka-aineissa että kuluttajatuotteissa. Kaikki tämä edellyttää erittäin monisyistä koko elintarvikeketjun läpäisevää yhteistyötä. Suomessa tarvitaan Luomun kansainvälistymisstrategian (2000) päivitys ja uusi Luomuviennin toimenpideohjelma.
Helpotusta vientiin
Kansainvälinen kauppa on vaativa laji, joskin EU:ssa kauppa on sisämarkkinakauppaa ja siten oleellisesti ‘oikeata’ vientiä yksinkertaisempaa. Luomuvientiin lähtevällä yrityksellä on joka tapauksessa edessään kaikki kansainvälistyvän pk-yrityksen ongelmat. Näihin on apua saatavissa esimerkiksi Finprolta (www.finpro.fi). Mutta lisäksi luomutuotteiden kauppaan liittyy omat erityispiirteensä, joita ei myöskään kannata lähteä opiskelemaan ‘kantapään kautta’.
Suomalaiset potentiaaliset luomuviejät ovat joko tavanomaisen elintarvikesektorin kotimarkkinatoimijoita tai pieniä luomutoimijoita - vain harvoin jo kansainvälistyneitä suuria elintarvikeyrityksiä. Vientiin lähdettäessä ei tunneta kohdemarkkinoita ja niiden pelureita,toimintatapoja eri markkinoilla, kilpailutilannetta ja omien tuotteiden mahdollisuuksia kohdemarkkinoilla. Tuotekehitystä ei pystytä ohjamaan oikein, koska ei tunneta kohdemarkkinoiden vaatimuksia ja mieltymyksiä omien tuotteiden kohdalla, ei tunneta paikallista ruokakulttuuria tai kohdemaan kuluttajien mielikuvia luomusta tai ostajien sertifiointivaatimuksia. Jos kehitettäviin tuotteisiin tarvitaan uusia luomuraaka-aineita, ei tunneta niiden parhaita hankintakanavia, mitä luomuna on saatavilla tai mitä luomutuotteissa voidaan käyttää.
Organic Food Finland toimii toisaalta perinteisenä vientirenkaana, jolle yritys voi ulkoistaa vientipäällikön tehtävät, mutta myös osaamiskeskuksena, jolla on jo huomattava määrä vastauksia yllämainittuihin ja muihin luomualaan ja vientiin yleisemminkin liittyviin kysymyksiin. Organic Food Finlandin avulla yritys voi säästää huomattavan määrän alkuvaiheen oppirahoja ja päästä käytännön tuotevientiin huomattavasti nopeammin kuin omin voimin harjoittelemalla. OFF:n hallussa on jo niin paljon markkinatietoa, ettei useimmissa tapauksissa erillinen markkinaselvitys ole tarpeellinen. Jos vientirenkaaseen liittyminen ei ole yritykselle oikea ratkaisu, OFF voi toimia myös asiantuntijana yritykselle luomuvientiin liittyvien ongemien ratkaisemiseksi.
Osana uutta Luomu-Talli hanketta, jonka tarkoituskena on verkottaa luomualaa paremmin yhteisen sateenvarjon alle, Organic Food Finland voi kehittyä laajemminkin suomalaisen luomuviennin edistämiskeskukseksi.
Organic Food Finland on nykymuodossaan perustettu 2004 ja luomuvientirenkaat toteutetaan yhteistyössä Finpron kanssa ja niihin saadaan TEM:n tuki. Vientirenkaita ja vientipäälliköitä on tällä hetkellä kaksi ja osallistuvia yrityksiä 8. Vuoden 2008 toteutunut luomutuotteiden vienti OFF:iin osallistuvilta yrityksiltä oli n. 4 M€. Noin puolet viennistä on raaka-ainevientiä ja toinen puoli private label myyntiä. Hyvin pieni osa viennistä on toistaiseksi suomalaisella tuotemerkkillä. Vientirenkaan piirissä on kehitetty yhteinen Napapiiri Organics tuotemerkki leimallisesti suomalaisten luomutuotteiden viemiseksi.
Osallistuvat yritykset tällä hetkellä ovat Oy E. Boström AB, Greenfinn’s, Finnamyl Oy, Helsingin Mylly Oy, Kiantama Oy, Maustaja Oy, Norrgård Oy ja Virgino.
Alustajan lyhyt esittely
Erkki Pöytäniemi on koulutukseltaan agronomi, MMM ja toiminut koko aikuisikänsä luomun piirissä mm viljelyneuvonnassa, luomujärjestökentässä, toimikunnissa ja työryhmissä, luomuleipomoyrittäjänä, luomumarkkinointiprojekteissa ja 1997 lähtien luomutuotteiden viennissä. Vuodesta 1995 Erkki on toiminut Marja Nuoran kanssa perustamansa Kurmakka - Organic Food Oy:n puitteissa. Erkki tuntee luomualan läpikotaisesti sekä meillä että muualla ja on alalla tunnettu ja hyvin verkottunut. V 2000 Erkki laati Finprossa Luomukansainvälistymisstrategian, jossa oli mukana 30 tahoa. Sen jälkeen Erkki on ollut keskeisesti vaikuttamassa luomutuotteiden viennin kehittymiseen Suomessa.
perjantai 6. maaliskuuta 2009
Napapiiri Organics mustikkamehu lähtee Ranskaan
Toinen heti BioFachin jälkeen toteutunut kauppa on Greenfinn'sin mustikkamehun päätyminen Napapiiri Organics tuotemerkin alla ranskalaisen Couleurs Quebec yrityksen valikoimiin. Heidän sivuiltaan löytyy jo tuotteen esittely. Nopeaa toimintaa!
keskiviikko 4. maaliskuuta 2009
BioFach oli menestys
BioFach messut Nürnbergissä Saksassa olivat 19.-22.2. eli kohta kaksi viikkoa sitten. BioFach messut ovat tyypillisesti niin hektiset, ettei siellä voi ajatellakaan blogin päivittämistä. Ja koska sieltä tullaan kotiin noin 200 kontaktilomakkeen kanssa, ei blogin päivittäminen ole päällimmäisenä mielessä sen jälkeenkään. Kiirehän osoittaa, että messut olivat menestys. Lamapuheista huolimatta messujen näytteilleasettajamäärä kasvoi n 5% yli 2700:aan (12 hallia) ja vierailijamääräkin pystyi edellisvuoden tasolla. Silmämääräisesti arvioiden suurin pudotus oli aasialaisissa ja muissa Euroopan ulkopuolisissa vierailijoissa - Eurooppalaiset lienevät olleet paikalla vähintään edellisvuoden tapaan. Vierailijoita oli yhteensä 46-47.000 kpl, mikä on suuri määrä ammattitapahtumassa.
Jälkimmäisessä kuvassa esittelen Ministerille Greenfinn'sin tyrnimehua.
Suomen luomutarjonta maailmalle on edelleen varsin raaka-ainevoittoista ja vähittäispakattujen tuotteiden valikoima on suhteellisen suppea. Raaka-ainevientiä ei toki kannata väheksyä, sillä se on mahdollistanut omalta osaltaan nykyisten luomualojen säilymisen luomussa. Kuitenkin Luomustrategiaryhmän asettaman tavoitteen - 10% Suomen elintarvikeviennistä luomua v 2010 - saavuttaminen edellyttää jalostusasteen nostamista. Tällä kertaa jalosteita olikin tarjolla Suomen osastolla aikaisempaa enemmän.
Ensimmäistä kertaa Suomen osasto toteutettiin yhdessä Ruotsin kanssa siten että messuosaston suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Spokesman Suomen päässä. Molemmilla oli n 150 m2 osasto vierekkäisinä blokkeina ja samansukuisella designilla. Yhteisenä bannerina oli "Organic North". Ruotsalaiset olivat "Food from Sweden" kyltin alla, suomalaiset "Organic Food Finland" kyltin. 
Suomalaisia yrityksiä oli osastolla 11: Luomuvientirenkaan puolelta E.Boström, Finnamyl, Greenfinn's, Helsingin Mylly, Kiantama, Maustaja ja Virgino. Näiden lisäksi Bioferme, Pohjolan Luomu, Senson ja ViiniVerla. Osaston suunnittelu perustui ajatukseen mahdollisimman suuresta avoimuudesta - ei siis mitään yrityskohtaisia looseja, eikä roll-up viidakkoa. Visuaalinen puoli oli nostettu osaston päälle. Osasto toimi erittäin hyvin.
Suomalaisia yrityksiä oli osastolla 11: Luomuvientirenkaan puolelta E.Boström, Finnamyl, Greenfinn's, Helsingin Mylly, Kiantama, Maustaja ja Virgino. Näiden lisäksi Bioferme, Pohjolan Luomu, Senson ja ViiniVerla. Osaston suunnittelu perustui ajatukseen mahdollisimman suuresta avoimuudesta - ei siis mitään yrityskohtaisia looseja, eikä roll-up viidakkoa. Visuaalinen puoli oli nostettu osaston päälle. Osasto toimi erittäin hyvin.
Myös ensimmäistä kertaa koskaan Suomen Maa- ja metsätalousministeri vieraili BioFachissa ja "avasi" virallisesti Suomen osaston. 
Vierailulla on merkitystä sekä Suomen luomualan uskottavuuden kohottajana maailmalla -meillä on yhteiskunnan tuki takanamme - että silmien avaajana ministerille: luomu on maailmalla huomattavasti suurempi asia kuin pelkästään Suomessa katsottuna voisi ajatella. Lisäksi ministerin kaksipäiväinen vierailu antoi mahdollisuuden keskusteluihin alan kehittämisestä, millä voi jatkossa olla suurikin merkitys.
Vierailulla on merkitystä sekä Suomen luomualan uskottavuuden kohottajana maailmalla -meillä on yhteiskunnan tuki takanamme - että silmien avaajana ministerille: luomu on maailmalla huomattavasti suurempi asia kuin pelkästään Suomessa katsottuna voisi ajatella. Lisäksi ministerin kaksipäiväinen vierailu antoi mahdollisuuden keskusteluihin alan kehittämisestä, millä voi jatkossa olla suurikin merkitys.
Jälkimmäisessä kuvassa esittelen Ministerille Greenfinn'sin tyrnimehua.
Suomen luomutarjonta maailmalle on edelleen varsin raaka-ainevoittoista ja vähittäispakattujen tuotteiden valikoima on suhteellisen suppea. Raaka-ainevientiä ei toki kannata väheksyä, sillä se on mahdollistanut omalta osaltaan nykyisten luomualojen säilymisen luomussa. Kuitenkin Luomustrategiaryhmän asettaman tavoitteen - 10% Suomen elintarvikeviennistä luomua v 2010 - saavuttaminen edellyttää jalostusasteen nostamista. Tällä kertaa jalosteita olikin tarjolla Suomen osastolla aikaisempaa enemmän.
Onnistuneet messut vaativat paljon valmistelua ja v 2010 BioFach valmisteluja ollaankin jo aloittelemassa. Toisaalta messut vaativat valtavasti jälkityötä. Jokainen tapaaminen mahdollisen asiakkaan kanssa edellyttää jälkiseurantaa. Kun kontakteja on lähes 200, jälkityö työllistää useita viikkoja - tai tavallaan koko loppukevään. Harvinaista kyllä, BioFach messut ovat tänä vuonna johtaneet jo kahteen toteutuneeseen kauppaan 2 viikon sisällä messuista - yleensä kauppojen toteutuminen vaatii pitemmän ajan. Tästä on siis hyvä jatkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)