Vauhtia luomun kansainvälistymiseen

25.11.2009

Suomalainen elintarvikeala voi pian hakea vauhtia luomutuotantoon luomun kansainvälistymisohjelmasta. Tavoitteena on kehittää koko luomuketjua alkutuotannosta vähittäiskauppaan ja neuvonnasta tutkimukseen saakka. Lisäksi tavoitteena on tukea luomuvientiä maailmalle. Suomalaisen elintarviketeollisuuden on jo aika kiiruhtaa ottamaan osansa kansainvälisesti hyvin kehittyvistä luomumarkkinoista. Erityisen hyvin suomalaisen elintarviketeollisuuden vahvuudet ovat hyödynnettävissä keskieurooppalaisilla ja Kaukoidän luomuelintarvikemarkkinoilla, jotka kehittyvät jatkuvasti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Luomuohjelman taustalla on vahvoja toimijoita. Ohjelmaa valmistelevat yhteistyössä valtakunnallinen Elintarvikekehityksen klusteriohjelma, Finpro ja Organic Food Finland.
Valtakunnallisen Elintarvikekehityksen klusterin missiona on tukea elintarvikealan yrityksiä erityisesti terveellisen, terveyttä edistävän ja turvallisen ruoan tuottamisessa.

– Luomu on klusterin uusin kärkihanke, jossa klusterin eri puolilla Suomea toimivat osaamiskeskukset tukevat yrityksiä luomuun liittyvissä kysymyksissä. Kehittämisessä lähdetään liikkeelle yritysten omista tarpeista, selvittää luomuhankkeesta vastaava ohjelmajohtaja Erkki Vasara Agropolis Oy:stä.

Organic Food Finland on kehittänyt elintarvikevientiä suomalaisten yritysten kanssa jo yli kymmenen vuotta, viimeiset viisi vuotta yhteistyössä Finpron kanssa TEM:n rahoittaman vientirengastoiminnan puitteissa.

– Karttuneen erikoisosaamisen ja yritysten tarpeiden pohjalta olemme luomassa luomualan toimijoille kehityspolkua kansainvälistymiseen. Tavoitteena ei ole pelkästään kasvava vienti vaan ylipäätään suomalaisen luomuosaamisen kehittäminen, kertoo projektijohtaja Sampsa Heinonen Organic Food Finlandista.

– Maailmalla esiteltävistä elintarvikkeiden uutuustuotteista merkittävä osuus on luomua; erityisen mielen-kiintoisia kasvumarkkinoita ovat mm. Saksa, Tanska, Ruotsi, Ranska ja Iso-Britannia. Myös Itävalta on mie-lenkiintoinen markkina luomutuotteiden osalta.

Luomumarkkinoiden kasvu on erinomainen mahdollisuus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, jonka kilpailuvaltti ei ole hinta, vaan korkeatasoinen tuotanto, vahva tuotekehitysosaaminen ja hyvä maine laadukkaiden tuotteiden valmistajana, kertoo Finpron seniorikonsultti Esa Wrang. Hän kehottaa suomalaisia yrityksiä tarkkailemaan erityisesti kapeampia erikoistuotteiden tuotesegmenttejä, joissa kilpailua on vähemmän kuin volyymituotteissa.

Luomu ja kansainvälistyminen kiinnostavat? Ota yhteyttä:
• Elintarvikekehityksen klusteri, Erkki Vasara, Agropolis Oy:n ohjelmajohtaja, erk-ki.vasara@agropolis.fi, puh. 0400 699 209
• Finpro seniorikonsultti Esa Wrang, esa.wrang@finpro.fi, puh. 0400 243 076
• Organic Food Finland projektijohtaja Sampsa Heinonen, sampsa@organic-finland.com, puh. 045 279 9068

Luomukauran mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla

Suomen Kaurayhdistys järjestää 29.10.2009 kauraseminaarin "Monipuolinen kaura". Aihe on tärkeä, sillä kaura on hieno vilja, jolla on pitkä historia Suomessa(kin) ja kauran- ja erityisesti luomukauran tuotannossa Suomella on erityisiä vahvuuksia. Lisäksi kauran arvo ollaan yhä laajemmin ymmärtämässä muuallakin maailmassa. Kaurapuuroon ehkä kyllästyneessäkin Suomessa voi jäädä huomaamatta, että kauraa hypetetään laajasti ympäri maailmaa ja sen kulutus on nousussa. Tänäänkin huomasin uutislistoilla uutisen, jossa Harvard Medical School laittaa kauran luettelon ensimmäiseksi kun listataan kolesterolia vähentäviä ruoka-aineita.

Oma osani noilla kaurapäivillä on osallistua paneelikeskusteluun aiheesta "Kauran menestysmahdollisuudet - miten Suomi jatkaa kauratyötä?" ja tarkemmin minua on pyydetty kertomaan luomukauran mahdollisuuksista maailmalla. Voi olla, että kovin montaa minuuttia en pääse puhumaan, mutta tässä joitakin mietteitä etukäteen:

Suomen luomuviennin arvoksi arvioidaan n 14 miljoonaa euroa, josta yli kymmenen miljoonaa euroa on viljaketjusta. Suurimmat tuotteet ovat leipä, myllytuotteet (kaurahiutale, vehnäjauho) ja raakavilja, lähinnä kaura. Hehtaareissa ja viljelijän euroissa laskettuna luomukaura on ilman muuta merkittävin suomalainen luomuvientituote, koska se lähtee suhteellisen matalalla jalostusasteella raakaviljana ja kaurahiutaleena. Luomukaura on niitä harvoja tuotteita, joissa olemme maailmalla hintakilpailukykyisiä. Suomi on myös merkittävä luomukauran tuottaja - arvioni mukaan vain Saksa ja Ruotsi ja ehkä Kanada ovat suurempia. Muita suuria luomukauran tuottajamaita ovat Iso Britannia ja Tanska. Muissa suurissa tuottajamaissa tosin tuotanto on kasvanut, mutta Suomessa ei. Kanadasta ei tuoreita lukuja ole saatavissa, mutta tiettävästi ainakin 2009 luomukauran viljely siellä supistui. Kanadalainen luomukaura päätyy suurelta osin USA:an. Kun v 2005 tein vastaavan kartoituksen arvioin Suomen olevan Kanadan rinnalla maailman suurin luomukauran tuottaja. Tämä asema on siis menetetty.

Suurin luomukauramarkkina on USA - Euroopassa Saksa, Iso Britannia ja Tanska. Tanskassa vähittäismyynnissä myytävästä kaurasta yli 30% on luomua! Euroopassa Suomi ja Ruotsi ovat merkittäviä viejiä ja Iso Britannia selkeä tuoja. Myös Saksa on tuoja, mutta tilanne siellä riippuu paljon paikallisesta satotasosta ja markkinoista. Aikaisempina vuosina suomalaista luomukauraa vietiin Saksaan paljonkin, mutta nyt vienti lienee pysähdyksissä.

Tämän hetken huonoon markkinatilanteeseen vaikuttaa osittain paljon puhuttu lama - luomumarkkina ei esimerkiksi Saksassa ole nyt samanlaisessa kasvussa kuin vielä 2007. Toisaalta kun luomukaurasta on aikaisemmin ollut puutetta, on viljelyaloja kasvatettu. Kuten usein käy, tuotannon kasvu tulee markkinatilanteeseen nähden liian myöhään ja hinnat laskevat. Seuraava korjausliike on tuotannon supistaminen ja siitä seuraava hintojen nousu. Joskus ihmettelee, kenen edun mukaista tällainen vuoristorata on? Joka tapauksessa uskon, että luomumarkkina on jo 2010 jälleen terveessä kasvussa, luomukauraa on todennäköisesti kylvetty vähemmän ja varsinkin jos jollakin päätuotantoalueella on sato-ongelmia, hinnat voivat lähteä taas liiankin nopeaan nousuun. Mutta näinkin yksinkertaiselta näyttävässä asiassa on niin monta liikkuvaa osaa, että vain aika näyttää... Joka tapauksessa Suomessa kannattaa viljellä luomukauraa, koska Suomella on siinä suhteellinen etu. Viljelijöiden kannattaisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että viljelevät sitä mitä markkinat tarvitsevat. Ainakin osa tuotannosta kannattaisi sitoa sopimuksiin.

Mitä sitten suomalaisessa kauraketjussa pitäisi tehdä? Uskon, että luomu tarjoaa suomalaiselle kauraketjulle erityismahdollisuuden. Se on niitä harvoja tuotteita, joissa Suomella on todellista merkitystä ja vaikutusmahdollisuutta markkinoilla yhtenä suurimpana viejämaana. Jos Suomesta tulee tasaisen varmasti kohtuullisesti hinnoiteltua luomukauraa, ei muualla synny niin suurta intoa luomukauran viljelyyn. Useimmilla viljelyalueilla vehnä on kuitenkin kannattavampi viljelykasvi normaali hintatasoilla. Vaikka raakaviljan vientikin tulee jatkumaan, kannattaa ilman muuta myös pyrkiä ylöspäin arvoketjussa, ts lisätä luomukauratuotteiden jalostusastetta. Tämä voi tarkoittaa perustuotteita, mutta myös uusia innovatiivisia kauratuotteita. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat menestyneet maailmalla Oatly kauramaitotuotteilla, joista suuri osa myydään luomuna. Tällaista menestystuotetta ei Suomessa ole vielä syntynyt, vaikka esimerkiksi Biofermen tuotteet varmasti täyttävät innovatiivisuus-kriteerin. Näitä asioita tullaan miettimään käynnistettävässä luomukansainvälistymisen toimenpideohjelmassa.

Tärkeätä on myös kotimarkkinan kehittäminen. Vaikka Tanskan lukuihin ei ihan heti päästäisi, pitäisi kotimaisen luomukauramarkkinan 2-3-kertaistaminen lyhyelläkin aikavälillä olla mahdollista. Itse asiassa luomumarkkinoiden kehittämisstrategiaryhmän tavoitteena on 5-kertaistaa luomutuotteiden markkina Suomessa. Sehän merkitsee suunnilleen Tanskan nykytasolle pääsyä. Tämä olisi mitä suurimmassa määrin myös kotimarkkinoiden puolustusta, sillä tavanomaiset private label kaurahiutaleet taitavat jatkossa tulla enenevässä määrin muualta kuin Suomesta.